Minusta

Henri Johannes – nuorekas, suora, positiivinen, yllätyksellinen ja mystinen. Lue lisää minusta.

Henri Johannes keep it real
Henri Johannes

Olen monessa sopassa keitetty iloinen ja tuore perheenisä, jonka intohimona on kaikki mikä liittyy ruokaan ja ruokailemiseen. Olen työskennellyt ravintola-alan parissa jo lähes 15 vuotta sen eri tehtävissä ja ruoanlaittoa olen harrastanut jo aivan lapsesta asti. Silloin opettajina toimi jo edesmennyt mammani sekä äitini, joka sai väistyä pannun kahvasta, kun mini-Henri halusi päästä maustamaan pastakastikkeita. Maut ovatkin se mikä kiehtoo kaikessa ja miten niitä voisi yhdistää eri tavoin.

Uuden kokeileminen on aina ollut keskiössä kaikessa tekemisessä. Äärimmäinen uteliaisuus ja kokeilunhalu ovat tuoneet mukanaan useita ahaa-elämyksiä, mutta myös monta pilalle mennyttä ruokaa ja juomaa. Minua kiinnostaa todella paljon erilaisten kulttuurien maut ja niiden yhdistely. Tähän oikeastaan havahduin nuorempana matkustaessani maailmalla kahden ja puolen vuoden ajan. Suurimman osan ajasta vietin Australiassa, jossa myös työskenetelin kymmenissä eri ravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa. Oli äärimmäisen mielenkiintoista tutustua erilaisiin ihmisiin ja päästä tutustumaan heidän ruokakulttuureihin sekä erilaisiin raaka-aineisiin. Sellaisiin raaka-aineisiin joita en ole päässyt matkani jälkeen uudelleen maistamaan kuten Feijoa tai sellaisiin mausteisiin, jotka vakiinnutti paikkansa keittiössäni ikuisesti esimerkiksi sumakki.

Henri Johannes keep it real
Murto-osa maustekaappini sisällöstä.

EI HIENOSTELUA

Baarimestarina työskennellessäni vallassa oleva trendi oli tehdä cocktailit ”niin, kuin ne kuuluu tehdä”. Hyppäsin tuohon pyörään mukaan ja sitten laskettiin sitruunamehun tippojen määriä ja jäiden pyörityksiä lasissa, jotta juoma on oiken tehty. Ei kauaakaan, kun sisäinen anarkisti heräsi ja alkoi kapinoimaan tuota yliviritettyä jäykkää toimintaa. Ymmärrän tasalaatuisuuden kaikessa tekemisessä, mutta kaikki sitruunat eivät ole yhtä happamia eikä jokainen mansikka ole makea. Hunajatkaan eivät kaikki maistu samalta.

Siitä lähtien kokatessani tyylini on ollut enemmänkin ronski eikä niinkään hienostelua. Finediningille on oma paikkansa ja onkin aika-ajoin mukava käydä ihastelemassa huippukokkien kädentaitoa lautasilla. Itse olen enemmän suurpiirteinen, täysin maku edellä menevä kotikokki. Esillepano ei ole niin isossa roolissa ruoissani, koska se ei ole minun juttuni.

Minun juttuni ei myöskään ole käyttää vain hienoimpia raaka-aineita tai kokata vain trendiruokia. Makaronilaatikostakin saa maistuvaa, kun siihen hieman panostaa ja käyttää aikaa. Riskejäkin pitää ottaa ja sitähän uuden kokeileminen aina on. On luonnollista mogata ja niinhän sitä usein uutta opetellessa käykin. Minusta tärkeintä on kuitenkin oppia virheistä ja seuraavalla kerralla tehdä toisin. Ruoanlaittotavoitteenani onkin olla hyvä kotikokki 50-vuotiaana. Tässä on siis vielä 15 vuotta aikaa hioa taitoja, mutta minusta tuntuu, etten ole silloinkaan vielä täydellinen kokki, mutta parempi kuin tänään ja se riittää.

TÄRKEINTÄ ON KUITENKIN TIETÄÄ MITÄ TEKI VÄÄRIN JA SEURAAVALLA KERRALLA TEHDÄ JOTAIN MUUTA TAI SITTEN TOISELLA TAVALLA.

Se mistä taasen pidän ovat vahvat maut ja yksinkertaisuus. Esimerkiksi Kimchi on yksi ylivoimaisista suosikeistani, jota olen valmistanut jo pitkään yrittäen saada siitä ”täydellistä”. Suosikkityyliseni illallinen koostuukin monista mauista, joita syödään yhdessä illallisseurueen kanssa. Pöytä notkuu useista kipoista ja kupeista eikä mihinkään ole kiire. Omalle lautaselle voi koostaa aina jokaista suupalaa varten oman makucombon sen sijaan, että lautanen kasataan nakit ja muusit tyylisesti täyteen. Ruoka on toki polttoainetta, mutta itse haluan polttoaineelta muutakin, kuin pelkkää suorituskykyä.

Henri Johannes keep it real

Olen innokas urheilija, mutten silti laske kaloreita vaan pyrin sitten treenaamaan vähän enemmän, jos voita ja kermaa on (jälleen kerran) käytetty maustamassa ruokaa. Pääasiallisesti kaikki perheeni ruoka on terveellistä, sillä ne on alusta asti itse tehtyjä, eikä piilosuolaa tai -sokeria kerry. On silti myös vapauttavaa ajaa silloin tällöin kaistalle ja nauttia teollistumisuuden irvikuvista. Simppeliä ja aitoahan sekin on omalla rumalla tavallaan.

Esikuva

Miettiessäni ruoanlaiton ”esikuvia” tai kenen tyyleistä pidän, nousee pöytään ehdottomasti David Chang. Minusta hänen suora tyylinsä on ihailtavan selkeää. Hän uskaltaa kyseenalaistaa perinteitä, kuitenkin kunnioittaen niitä. Hyvänä esimerkkinä muistan kuinka hän valmisti gnokkeja pikanuudeleista, tai maustoi ruokaa popcorneilla.

WE DO NOT TRY TO COOK FOR OUR CUSTOMER. WE COOK FOR OURSELVES.

David Chang

Davidin tapa kokata kiteyttää hyvin myös oman tapani kokata. Kun valmistaa ruoan itselleen ja on siihen tyytyväinen, voi sen tarjota muille. Miksi tarjoilla mitään juomaa tai ruokaa jollekin toiselle mikäli ei siitä itse pidä?

Tällä kulmalla lähestyn blogissani aiheita, jotka ovat ruokamaailman laidasta laitaan. Blogi ei koostu vain resepteistä, vaan se tulee tarjoamaan inspiraatioita myös ammattilaisten näkökulmasta. Blogissa tulee olemaan ajatuksia siitä, miten luoda kotiin hyvä tunnelma ruoan ja juoman ympärille, makumatkoja ja toivon mukaan se saa myös sinut inspiroitumaan ja kokeilemaan jotain uutta tai sitten sitä perinteistä. Pääasia, että pidät tekemisen aitona ja nautit siitä. Keep it real.

Henri Johannes keep it real
Esimaistaja Fränk varmistaa laadun
  • Henri Johannes

Processing…
Success! You're on the list.

2 Comments

Vastaa